Vieraita
Jenni ja Riku Helsingistä pysähtyivät täällä pariksi päiväksi matkalla Australiasta takaisin Suomeen. Käytiin syömässä kinkkiruokaa kadulla ja sitten puolipakollinen käynti Luna Barissa maisemia katselemassa. Oli vielä perjantaina tarkoistus käydä jossain katselemassa mutta vieraiden ruokamyrkytys haittasi suunnitelma, eikä siitä sitten tullut mitään. Minua ja valitsemaani kojua siitä on turha syyttää. Oireet kuuleman alkoivat jo ennen tänne laskeutumista.
Perjantaina oli myös Danin, Annen, Michelinen ja Christianin läksiäisbileet. Paikalle oli ilmoittanut tulevansa noin 30 henkeä, mutta ainakin 50-60 siellä parhaimmillaan oli. Suurin osa porukasta ihan ventovieraita jotka vain jonkun kautta olivat kuulleet bileistä. Mukana oli muunmuassa satunnainen porukka YK:n pakolaisavun henkilökuntaa. Olivat täällä muutaman kuukauden konsultoimassa. Tavoitteena ja uran kohokohtana olisi kuuleman päästä jonnekin keskiafrikan sota-aluelle pakolaisleiriin töihin. Unelmansa kullakin.
Minulla oli kamera mukana, mutta lainasin sen jollekin ja pari tuntia myöhemmin se tuotiin minulle kun muisti oli loppunut. Kameralla oli otettu vajaat 300 kuvaa ja videon pätkää parin-kolmen tunnin aikana. Pikaisesti tuossa vilkaisin niitä ja mietin, että mitenkähän niitä alkais karsimaan. Määrä ei korvaa laatua. Ei siis kuvia tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti