Angkor

Yhdeksän päivää muinaisessa Angkorissa on takana. Oli kyllä kiva päästä takaisinkin. Ensimmäisen kerran KL tuntui tehokkaalta ja järjestäytyneeltä paikalta.

From Cambodia

Reissuun lähdin Inan kanssa ja aluksi lennettiin Siem Reapiin temppeleitä katsomaan. Kuvassa kuuluisin elikkäs Angkor Wat. Tämä hindutemppeli on valtavan iso. Muistaakseni noin 1,5km pitkä.

From Cambodia

Portaat olivat aika jyrkät. Tässä ollaan matkalla korkeimpaan torniin.

From Cambodia

Toinen tunnettu temppeli on Buddhalaisten rakentama Bayon. Se ei ole ihan yhtä hyvin säilyt kuin Angkor Wat ja on selvästi pienempi, mutta edelleen hyvin vaikuttava rakennelma.

From Cambodia

Buddhan kasvot Bayonissa.

From Cambodia

Ta Prohm on viidakon runtelema temppeli. Se tuli kuuluisaksi kun ensimmäinen tai toinen Tomb Raider kuvattiin siellä.

From Cambodia

Tottakai tuk-tuk pitää välillä tankata. Kuvassa Kambodzalainen bensa-asema.

From Cambodia

Kun temppelit alkoivat pursuamaan korvista ulos, matkasimme veneellä Battambangiin. Aikataulun mukaan venematka kestää 3-9 tuntia. Meillä se kesti 8,5 tuntia. Loppua kohti matkustajat alkoivat olemaan aika hermostuneita. Vene oli pieni, vanha ja kiikkerä ilman minkäänlaista ilmastointia tai tuuletinta.

From Cambodia

Seuraavaksi suuntasimme bussilla kohti Sihanouk Villeä. Liikenne kaupunkien ulkopuolella on aika villiä. Rohkenen väittää, että bussi meni kolmanneksen matkasta väärällä kaistalla. Sihanouk Ville on pieni rannikkokaupunki ja siellä pitäisi olla maan parhaat uimarannat. No nyt ne nähneenä voin todeta, ettei sinne kyllä rantojen takia kannata mennä.

From Cambodia

Lopuksi vielä pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Pakolliset nähtävyydet tuli nähtyä kuten kuvassa oleva Kuninkaallinen palatsi.

From Cambodia

Toinen merkittävä paikka on Tuol Sleng. Se on entinen lukio, jonka Punaiset khmerit muuttivat kuulustelukeskukseksi 70-luvun puolivälin jälkeen. Keskuksessa kuulusteltiin vallankumouksen vihollisia, kuten esimerkiksi opettajia tai silmälasien käyttäjiä sekä heidän perheitään lapset mukaan luettuna. Kuvassa on "kuulusteluhuone", jossa kuulusteltavilta kirjamellisesti kiskottiin tunnustus. Kun tunnustus oli saatu, ja jos kuulusteltava oli edelleen hengissä, nämä yhteiskunnan viholliset lähettiin kaupungin ulkopuolelle Kuoleman kentille, jossa lopullinen ratkaisu pantiin käytäntöön. Kuoleman kentät jäi näkemättä ajan puutteen vuoksi, mutta oli Tuol Slengissäkin jo ihan tarpeeksi.

Kambodzassa monet ihan perusasiat ovat vähän hankalampia. Ranskalaisten jäljiltä kaupunkisuunnittelu on paremmin hanskassa kuin Malesialaisilla ja liikennekin on pääsääntöisesti oikean puoleista, jos vain kaista sattuu olemaan ajettavassa kunnossa. Kraanavettä ei suositeltu edes hampaiden pesuun ja paikallinen turistilehtinenkin varoitta veineiden turvallisuudesta. Maassa on vielä noin 6 miljonaa maamiinaa, jotka rampauttavat satoja ihmisiä vuosittain. Korruptio rehottaa ja jotkut vanhemmat ovat valmiita myymään lapsensa 100 dollarilla. Silti ihmiset tuntuvat olevan iloisempia ja toivekkaampia kuin esimerkiksi KL:ssä. Usko tulevaisuuteen on kova ja viimeisen 30 vuoden tapahtumia katsoessa, suunta on vain ylöspäin. Välillä vähän hävetti olla länkkäri, mutta onneksi paikalliset osaavat nyhtää turisteilta dollarit pois. Tuntuu hullulta, että siellä monelle ihmiselle dollarin ero hinnassa voi olla elämän ja kuoleman kysymys. No hyvä reissu silti. Kaunis maa ja säätkin suosivat. Aurinko paistoi, mutta ei silti ollut tukalan kuuma.

Lisää kuvia täältä.

Kâmpŭchea

Kambodžan verinen lähihistoria tunnetaan Suomessa paremmin kuin muinainen historia. Khmerit ovat asuttaneet seutua jo vuosisatojen ajan ja rakentaneet keskelle viidakkoa valtavia palatseja ja kaupunkeja. Sittemmin Ranskalaisten lähdön aikoihin alkoivat levottomuudet, jotka kai saavuttivat huippunsa Punaisten Khmerien vallassaoloaikaan 70-luvulla, jolloin noin kymmenesosa maan väestöstä tapettin enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti.

Sittemmin maa on rauhoittunut ja nykyisin turismi, joka kohdistuu pääasiassa Angkor Watiin ja muihin Khmerien muinaisiin temppelikaupunkeihin pitää maata pysyssä. Ihan kehittyneestä maasta ei kuitenkaan voi puhua. Suurlähetystön varoituslista on pitkä ja 300km junamatkaan on Lonely Planetin mukaan varattava aikaa noin vuorokausi. Kävin oikein ottamassa matkavakuutuksen. Huomenna on tarkoitus lentää Siem Reapiin Angkor Watin temppeleitä katsomaan. Sieltä vähän vielä avonaisen suunnitelman mukaan pitäisi rantojen ja viidakkokylien kautta päätyä pääkapunkiin Phnom Penhiin sunnuntaiksi, josta sitten on lento takaisin kotiin.

Kambodžan nimen voi kirjoittaa khmerin-kielen koukeroisilla, vähän thaita muistuttavilla kirjaimilla, mutta ilmeisesti sitä kirjoitusjärjestelmää ei kovin laajalti tueta, joten en ala nyt edes yrittämään sitä.

Tosi-telkkari

Taas telkkari. En kuitenkaan minä. Malesiassa pyörii Nescafé Kick-Start-niminen tosi-tv sarja. Ilmeisesti uusi kausi alkaa tässä piakkoin. Ohjelmassa haetaan uusia bisnesideoita ja voittaja saa sitten tukun rahaa ideansa toteuttamiseen. Ohjelmasta otettiin yhteyttä, että olisiko mahdollista jos joku meidän firmasta toimisi jonkin sortin tuomareina ensimmäisellä kierroksella ja antaisivat palautetta erään kilpailijan IT-aiheeseen bisnesideaan. Mike, Vishen ja Jiangti suostuivat hommaan ja eräänä aamuna toimisto olikin tupaten täynnä kameroita ja kiireisenä ympäriinsä juoksentelevia ihmisiä.
Neukkari oli muutettu studioksi. Sinne oli kannettu lisätavaraa, jotta se ei näyttäisi niin autiolta. Kilpailija oli kiinalainen kaveri, jonka ideana oli perustaa webisivu, joka antaa uraneuvontaa käyttäjän kiinalaiseen horoskooppiin perustuen. Kameroiden edessä ollut palautesessio ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Jiangti oli ainoa, joka edes jotenkin ymmärsi että mistä on kyse, mutta ei oikein osannut sanoa mitään kannustavaa. Mike ei ymmärtäny koko hommaa alkuunsa ja Vishen käytti telkkariin sopimatonta kieltä tajuttuaan, että kyseessä on taikauskoon ja horoskooppeihin perustuva ajatus.


Mielenkiinnolla odotellaan, että milloin ja minkälaisena jakso tulee telkkarista ulos.