Yhdeksän päivää muinaisessa Angkorissa on takana. Oli kyllä kiva päästä takaisinkin. Ensimmäisen kerran KL tuntui tehokkaalta ja järjestäytyneeltä paikalta.
Reissuun lähdin Inan kanssa ja aluksi lennettiin Siem Reapiin temppeleitä katsomaan. Kuvassa kuuluisin elikkäs Angkor Wat. Tämä hindutemppeli on valtavan iso. Muistaakseni noin 1,5km pitkä.
Portaat olivat aika jyrkät. Tässä ollaan matkalla korkeimpaan torniin.
Toinen tunnettu temppeli on Buddhalaisten rakentama Bayon. Se ei ole ihan yhtä hyvin säilyt kuin Angkor Wat ja on selvästi pienempi, mutta edelleen hyvin vaikuttava rakennelma.
Buddhan kasvot Bayonissa.
Ta Prohm on viidakon runtelema temppeli. Se tuli kuuluisaksi kun ensimmäinen tai toinen Tomb Raider kuvattiin siellä.
Tottakai tuk-tuk pitää välillä tankata. Kuvassa Kambodzalainen bensa-asema.
Kun temppelit alkoivat pursuamaan korvista ulos, matkasimme veneellä Battambangiin. Aikataulun mukaan venematka kestää 3-9 tuntia. Meillä se kesti 8,5 tuntia. Loppua kohti matkustajat alkoivat olemaan aika hermostuneita. Vene oli pieni, vanha ja kiikkerä ilman minkäänlaista ilmastointia tai tuuletinta.
Seuraavaksi suuntasimme bussilla kohti Sihanouk Villeä. Liikenne kaupunkien ulkopuolella on aika villiä. Rohkenen väittää, että bussi meni kolmanneksen matkasta väärällä kaistalla. Sihanouk Ville on pieni rannikkokaupunki ja siellä pitäisi olla maan parhaat uimarannat. No nyt ne nähneenä voin todeta, ettei sinne kyllä rantojen takia kannata mennä.
Lopuksi vielä pääkaupunkiin Phnom Penhiin. Pakolliset nähtävyydet tuli nähtyä kuten kuvassa oleva Kuninkaallinen palatsi.
Toinen merkittävä paikka on Tuol Sleng. Se on entinen lukio, jonka Punaiset khmerit muuttivat kuulustelukeskukseksi 70-luvun puolivälin jälkeen. Keskuksessa kuulusteltiin vallankumouksen vihollisia, kuten esimerkiksi opettajia tai silmälasien käyttäjiä sekä heidän perheitään lapset mukaan luettuna. Kuvassa on "kuulusteluhuone", jossa kuulusteltavilta kirjamellisesti kiskottiin tunnustus. Kun tunnustus oli saatu, ja jos kuulusteltava oli edelleen hengissä, nämä yhteiskunnan viholliset lähettiin kaupungin ulkopuolelle Kuoleman kentille, jossa lopullinen ratkaisu pantiin käytäntöön. Kuoleman kentät jäi näkemättä ajan puutteen vuoksi, mutta oli Tuol Slengissäkin jo ihan tarpeeksi.
Kambodzassa monet ihan perusasiat ovat vähän hankalampia. Ranskalaisten jäljiltä kaupunkisuunnittelu on paremmin hanskassa kuin Malesialaisilla ja liikennekin on pääsääntöisesti oikean puoleista, jos vain kaista sattuu olemaan ajettavassa kunnossa. Kraanavettä ei suositeltu edes hampaiden pesuun ja paikallinen turistilehtinenkin varoitta veineiden turvallisuudesta. Maassa on vielä noin 6 miljonaa maamiinaa, jotka rampauttavat satoja ihmisiä vuosittain. Korruptio rehottaa ja jotkut vanhemmat ovat valmiita myymään lapsensa 100 dollarilla. Silti ihmiset tuntuvat olevan iloisempia ja toivekkaampia kuin esimerkiksi KL:ssä. Usko tulevaisuuteen on kova ja viimeisen 30 vuoden tapahtumia katsoessa, suunta on vain ylöspäin. Välillä vähän hävetti olla länkkäri, mutta onneksi paikalliset osaavat nyhtää turisteilta dollarit pois. Tuntuu hullulta, että siellä monelle ihmiselle dollarin ero hinnassa voi olla elämän ja kuoleman kysymys. No hyvä reissu silti. Kaunis maa ja säätkin suosivat. Aurinko paistoi, mutta ei silti ollut tukalan kuuma.
Lisää kuvia
täältä.
2 kommenttia:
Satunnaisen google-hortoilun päätteeksi eksyin tänne. Oot siis yhä siellä kuusessa. Miltäs siellä näyttää? Minä täällä samassa firmassa ja osin samoissa tietojärjestelmissä kiinni kuin siekin muinoin vuonna 2001 tai jotain. :)
Taallahan sita viela. Eipas tannekaan kummempia. Samoja hommia paapiirteissaan. Kuusia ei ole mutta palmuja. Kuusia ehka tuossa maaliskuun seutuvilla.
Lähetä kommentti