Kâmpŭchea

Kambodžan verinen lähihistoria tunnetaan Suomessa paremmin kuin muinainen historia. Khmerit ovat asuttaneet seutua jo vuosisatojen ajan ja rakentaneet keskelle viidakkoa valtavia palatseja ja kaupunkeja. Sittemmin Ranskalaisten lähdön aikoihin alkoivat levottomuudet, jotka kai saavuttivat huippunsa Punaisten Khmerien vallassaoloaikaan 70-luvulla, jolloin noin kymmenesosa maan väestöstä tapettin enemmän tai vähemmän järjestelmällisesti.

Sittemmin maa on rauhoittunut ja nykyisin turismi, joka kohdistuu pääasiassa Angkor Watiin ja muihin Khmerien muinaisiin temppelikaupunkeihin pitää maata pysyssä. Ihan kehittyneestä maasta ei kuitenkaan voi puhua. Suurlähetystön varoituslista on pitkä ja 300km junamatkaan on Lonely Planetin mukaan varattava aikaa noin vuorokausi. Kävin oikein ottamassa matkavakuutuksen. Huomenna on tarkoitus lentää Siem Reapiin Angkor Watin temppeleitä katsomaan. Sieltä vähän vielä avonaisen suunnitelman mukaan pitäisi rantojen ja viidakkokylien kautta päätyä pääkapunkiin Phnom Penhiin sunnuntaiksi, josta sitten on lento takaisin kotiin.

Kambodžan nimen voi kirjoittaa khmerin-kielen koukeroisilla, vähän thaita muistuttavilla kirjaimilla, mutta ilmeisesti sitä kirjoitusjärjestelmää ei kovin laajalti tueta, joten en ala nyt edes yrittämään sitä.