Rikos ja rangaistus

Eilen aamulla kello kuusi hirtettiin 25-vuotias Australialainen opiskelija Nguyen Tuong Van Singaporessa. Kaveri oli jäänyt kiinni heroiinin salakuljettamisesta Changin lentokentällä. Mistään suurista määristä ei ollut kyse, mutta Singaporen laissa on automaattinen kuolemantuomio vähänkään lievää vakavimmista huumerikoksista, eikä lieventäviä asianhaaroja tunneta. Kuten joskus on tullut todettua, Singaporessa annetaan eniten kuolemantuomioita asukasmäärään nähden.

Koko homma on aiheuttanut jonkinlaisen diplomaattisen sanaharkan Australian ja Singaporen välille, mutta Australian pääministeri ei puuttunut asiaan vedoten muuten vaarantavansa maiden väliset kauppasuhteet. Perhe ja Singaporessa toimivat ihmisoikeusliikkeet ovat koittaneet lobata tuomion ja lain muuttamisen puolesta, mutta heillä ei ole käytössään blogeja kummempaa mediaa viestinsä välittämiseen.

Suomen lehdissä en nähnyt juttuja ilmeisesti etäisyydestä johtuen, mutta täällä Australialaisten ja expatien keskuudessa asiasta on jonkin verran keskusteltu. Malesialaista lehdistä asiaa käsitteleviä juttuja ei juurikaan löydy, Singaporelaisista lehdistä puhumattakaan. Singapore tai Malesia kun eivät ole erityisen tunnettuja lehdistönvapaudestaan. Toimittajat ilman rajoja-järjestön lehdistönvapauslista rankkaa Malesian sijalle 122 ja Singaporen sijalle 147. Molempien edelle kiilaavat muun muassa sellaiset valtiot kuin Afganistan ja Nigeria. Taakse vielä jäävät sellaiset ihmisoikeuksien tulevaisuuden lupaukset kuten Kiina, Kuuba ja Pohjois-Korea.

Jutussa on myös joitain irvokkaita piirteitä. Ilmeisesti tuomitun viimeisellä lounaalla oli S$ 8 yläraja, jolla ei muistaakseni saa edes isoa BigMac-ateriaa. Koko hommassa ihmetyttää kaverin typeryys. Kiinnijäädessään hän oli vain vaihtamassa konetta Singaporessa matkalla Australiaan. Mikä sai tämän ihmisparan menemään tullin läpi maassa, jossa vähemmistäkin rikkomuksista hirtetään ihmisiä, kun olisi aivan hyvin voinut pysyä kansainvälisellä alueella. Ja jos sieltä aivan välttämättä haluaa poistua niin miksi tehdä se juuri Singaporessa. Olisi ottanut välilaskun vaikka Manilaan, jossa tälläiset “pienet rikkomukset” olisi voinut hoitaa lahjoittamalla muutaman kymmenen dollaria kiinniottaneen tullimiehen henkilökohtaiseen lounaskassaan.