Kulttuurishokki

Reilu pariviikkoa on takana. Mitään kummempia vaikeuksia ei ole ollut, mikä hieman ihmettyttää. Normaalisti tässä vaiheessa pitäisi olla näkyvissä edes jonkinlaisia kultuurishokin piirteitä. Myös muut täällä olevat ulkomaalaiset ovat hieman kummastelleet kun osaan niin sujuvasti toimia ja sietää kaikkia pieniä kummallisuuksia. Pahimmillaan tottuminen on voinut kestää kuuleman jopa pari kuukautta. Olen kuitenkin sujuvasti oppinut käyttämään haarukkaa ja lusikkaa tai sitten pelkkiä sormia ruokaillessa, syömään ruokaa, jonka alkuperästä ei todellakaan ole takeita. Puhumattakaan että aina tietäisin mitä se on. Länkkäriruokaakaan ei ole vielä tullut ikävä.

Liikenne on ainoa asia joka hieman arveluttaa. Jalankulkija saa olla jatkuvassa hengenvaarassa, mutta siihenkin alkaa jo tottua. Paikalliset ambulanssitkin ovat kuuleman tavallisia autoja sireenit katolla. Niissä on vain yksi kuski, jolla ei ole mitään käsitystä ensiavusta. Kuski vain kuskaa loukkaantuneen sairaalaan. Jatkuva helle on kieltämättä hieman raskas. Sitä kun ei tahdo oikein päästä mihinkään karkuun. Onneksi sisätiloissa on yleensä tehokas ilmastointi. Työpaikka ja työkaveritkin ovat länsimaalaisia, vaikka aina pieniä eroja löytyy.

Ratkaisuksi tähän kulttuurishokin puutteeseen on ehdotettu matkailua Kuala Lumpurin ulkopuolelle, jossa vanhat tavat ja uskomukset ovat voimakkaampia. Lisäksi paikallisista sanomalehdistä kuuleman löytyy runsaasti esimerkkeja paikallisten 'hieman' poikkeavasta logiikasta ja moraalista. No pitänee kokeilla noita konsteja.