lauantaina, tammikuuta 28, 2006

Uraongelmia

Suomeen paluu lähestyy ja olen päivitelly CV:tä ja ajattelin sen jopa lähettää pariin paikkaan vielä tänään. Eikai täältä vielä olis mihinkään kiire, mutta kai se iso-G pitäis jossain vaiheessa kirjoitella. Se vaikeuttaa aika tavalla suunnittelua. Olis kiva saada se kuitenkin alta pois tämän vuoden aikana.

Ongelma on nyt se, että kaikki soppelit työpaikat mitä olen onnistunut löytämään ovat vähän tylsän oloisia. Suomessa on kai vähän sellainen asenne, että töitä pitää tehdä pakosta hampaat irvessä riippumatta kuinka siitä sitten loppujen lopuksi tykkää. Ja kun on kerran firmaan päästy sitä ollaan niin yhtiön miehiä, eikä paikkaa vaihdeta ainakaan seuraavaan kymmeneen vuoteen. Täällä on tottunut, että töissä on aina jotain säpinää, ihmiset vaihtuu ja saa tehdä töitä aidosti kansainvälisessä ympäristössä. No arki se on täälläkin. Maanantai aamut on ihan yhtä tympeitä kai kaikkialla ja kun riittävän syvällisiä ongelmia ratkoo tahtoo sanavarasto olla tiukilla. Eikä sitä kiinalaisten ajatuksen juoksua aina oikein ymmärrä.

Pomot ovat kyselleet jo paluuaikataulusta ja mahdollisuuksista jäädä vielä "vähäksi" aikaa. Mitä asiasta viikko pari sitten keskustelin niin kyse olis vähintään vuodesta, mielellään muutamasta. Olis kuuleman luvassa palkankorotus ja jonkinlainen motivointipaketti. Ilmeisesti päätöksen tekoa helpottamaan sain tänään takautuvasti vuoden alusta aika hyvän korotuksenkin. Tällä palkalla pystyisin jo maksamaan entisen Oulun kämpän vuokran ja rahaa jäis vielä vähän sähkölaskuunkin, joten ei se euroina mikään kovin kummonen ole.

Toinen vaihtoehto liittyy yhteen jenkeissä vaikuttavaan kaveriin johon törmäsin täällä. Tultiin hyvin toimeen ja tämä kertoi, että tarvis kaveria erääseen firmaan, jota ei vielä ole. Sekin vaikuttais ihan mielenkiintoiselta hommalta. Aluksi pitäis laittaa firma pystyyn ja tehdä suunnitelmat. Sitten mennä Intiaan katsomaan että tuontanto on riittävän laadukasta. Tuo vois jo näyttää ihan hyvältä CV:ssä. No, ei tuostakaan mitään konkreettista vielä ole. Kunhan ollaan sähköpostia vaihdeltu. Mukavasti molemmissa vaihtoehdoissa ollaan valmiita joustamaan ja jopa auttamaan gradun teossa.

Sitten vois tietenki laittaa oman lafkan ihan Suomeen. Sekin on ihan varteenotettava vaihtoehto tällä hetkellä. Jotenkin tuntuu, että rutiinihommat jollekin kasvottomalla jättikorporaatiolle on nyt se kaikkein vähiten kiinnostava vaihtoehto. Nooh, huomenna kuitenkin Sarawakiin ja Bruneihin muutamaksi päiväksi.

Ei kommentteja: