Ja takas / On the way to KL

Kauas on pitkä matka, kuten on tullut joskus todettua. Minun matka alkoi torstaina junalla Helsinkiin. Ravintolavaunussa tavattujen persoonallisuuksien jälkeen olikin mukava tutustua Helsinkiin, jossa viimekäynnista on vierähtänyt hieman aikaa. Helsingissä aika kului ympärilleen katsellassa ja ehditiin jopa lounastamaan Kuala Lumpurista Helsinkiin harjoitteluun tulleen tutun kanssa.

My trip back to KL started from Helsinki where I spend my day with my friend. During that time I also had time to have lunch with Pak Yang, a trainee from KL.



Perjantai-iltana matka jatkui Lontooseen, jossa Aneta ja Tomek odottelivat rautatieasemalla. Lentokoneeseen sattui samalla luokalla ollut koulukaveri, joka asui nykyään Englannissa. Pieni on maailma. Lauantai Lontoossa kului lähinnä pakollisia nähtävyyksiä katsellen. Aneta näkyy jo laittaneen muutaman kuvan webiin.

From Helsinki my journey continued to London where Aneta and Tomek were waiting for me at Liverpool Street Railway station. On Saturday me and Aneta wandered around London seeing most of the mandatory London sights. She has already some pics online.


Tomek & Aneta


Picadilly Circus


GAPin uusinta shortsimuotia. Ei oikein sytyttänyt.

GAPs new collection of 2006. I'm still not sure if this is something for me.

Koko Lontoon reissun ehdoton kohokohta oli BODIES...The Exhibition, joka kertoo millaisia ihmiset ovat ihon alta. Kyseessä ei siis ole muovinuket vaan aidot, monin eri tavoin pilkotut ihmisruumiit, jotka on säilötty muovin sisään. Näyttelyssä pidin muun muassa ihan oikeita aivoja, muniaisia ja maksaa kädessäni. Erityisesti ruumista erotettu verisuonisto oli mielenkiintoisen näköinen.

Probably the most interesting part of my short London visit was BODIES...The Exhibition which tells how we humans look under the skin. The exhibition consist of real human bodies with out skin. There you can easily see how muscles work and how bones are attached to each others. This was first when I had a human brain and liver on my hand. Cool!



Anetan ilme kertoo mitä mieltä hän oli näyttelystä aluksi, mutta kehui sitä lopuksi kuitenkin mielenkiintoiseksi. Taustalla on siis ihan oikea (kiinalainen) ihmisen luuranko ja lihaksisto.

As Aneta's face tells, at first she wasn't thrilled about the exhibition. This is the only photo I have, because photography was forbidden.

Sunnuntaina oli vuorosssa bussimatka yhteen maan suosituimpaan lomakohteeseen Brightoniin ja sen rannoille.

On Sunday we headed to Brighton. Local beach was a small disappointment after Malaysia's white sand and crystal clear sea, but otherwise day was nice.



Huomatkaa, että ranta on pelkkää kivikkoa, eikä mitään oikeata hiekkaa. Vesi oli vielä jäätävän kylmää. Mukana Anetan paikallisia tuttuja.

As you can see, instead of sand, beach has lots of small stones.

Maanantaina kiersin kaupunkia yksikseni. Luonnonhistoriallisessa museossa meni muutama tunti dinosauruksia katsellessa ja maanjäristyssimulaattorissa täristessä. Sen jälkeen ehdin vielä käväisemään moderinin taiteen museossa. Täytyy todeta, että aikamoisia teoksia se ihmismieli saa aikaan.

On Monday I went to Natural History Museum to see some dinosaurses and to shake on the earthquake simulator.



Tiistai aamuna oli sitten lento Hong Kongin kautta Kuala Lumpuriin. Siitä ei isompia tarinoita jälkipolville jäänyt. Päivä meni jetlagin aiheuttaman väsymyksen kanssa taistellessa. Päivällä ehdin käydä muun muassa uudella toimistolla. Iltasella kävin kavereiden kanssa vihdoinkin haukaamassa intialaista illallista. Puheluista ja puheista päätellen minua on jo vähän odotettu, mikä on kiva. Valitettavasti suurin osa vain taitaa kadota maailmalle elokuun aikana. Sää on kuin sauna. Yli 30 lämmintä ja korkea ilmankosteus. Onneksi se ei ole ihan joka päiväistä. En edes muistanut, että täkäläinen ruoka oli näin tulista.

On Tuesday morning I left London to Hong Kong where I took a plane to KL. KL seems to be still mostly the same. It was nice to meet all nice KL people after a while.