Mainosvideo

Kesäkuun lopulla tehdylla Langkawin reissulla meillä oli mukana videokamera. Pätkistä koostettiin sitten lyhyt mainosvideo rekrytointia helpottamaan. Video luonnolisesti löytyy Youtubesta.

Suunnitelmia

Viime päivityksestä on vierähtänyt hetki. Lupaan ryhdistäytyä. Kerrataan nyt aluksi vaikka viimeaikojen tapahtumia.

Kesäkuun alkupuolella pidettiin siis kämppisten kanssa bileet. Ajatus oli yhdistää Flicin ja minun synttäri, minun kaksi vuotta Malesiassa ja gradun palautusbileet. Teemaksi valittiin purppura. Ajatuksena oli kaikki pukevat jotain purppuraa. Luonnollisesti osa Brickfieldsin porukasta veti homman överiksi ja maalasi päänsä purppuraksi. Alla olevassa kuvassa Dave näyttää mallia oikeaoppisesta pukeutumisesta.

Kuun vaihteessa mentiin Langkawille. Firman reissu, eli ohjelmassa oli tiimihengen kasvatusta, vapaata ohjelmaa ja minun synttäreiden viettoa. Samalla reissulla käytiin myös henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista. Varsin ajankohtaista, koska valmistuminen viimeinkin häämöttää ensi syksynä.
Liitovarjoilu on kivaa ensimmäisen 2 minuutin ajan. Sitten se käy vähän yksitoikkoiseksi.

Työkavereiden synttärilahja (sylissä) oli erikoinen, mutta ainakin sillä sai huomiota.

Pakollinen ryhmäkuva. Firman kasvaa. Mukana oli kaksi uutta, jotka eivät olleet vielä aloittaneet. Toinen oli kuuleman kysynyt kollegalta, että onko meillä töissä ketään normaalia.

Viime viikonloppu meni sitten Singaporessa, jossa oli kaverin kaverin synttärit, joihin menin kuokkimaan Carey-Annen, Janan ja Salahin kanssa. Hauska reissu. En muita nauraneeni yhtä paljon vuosikausiin. Kaikkea sattuu ja tapahtuu. Samalla reissulla myös tapasin muutamia tuttuja, jotka ovat sinne aikoinaan menneet.
Cafe Del Mar Sentosassa, jossa synttärit pidettiin.

Pakollinen Merlionin tarkistus ja ryhmäpotretti.

Muuten asiat ovat mainiosti. Työt menevät mukavasti vaikka jo uutta paikkaa katselen. Tällä hetkellä Suomi näyttäisi olevan varsin todennäköinen vaihtoehto, vaikka Englantikin vähän vielä kiinnostaisi. Mukava kun on kertynyt kykyjä joille tuntuu olevan kysyntää. Suomalaisia on alkanut löytymään vähän joka puolelta. Viimeviikolla yksi KL:stä ja toinen Singaporesta. Kohtahan täällä alkaa olemaan ruuhkaa.

Salmiakki

Viime lauantaina pidettiin kotona yhdistetyt Flicin myöhäiset ja minun aikaiset synttäribileet, gradun valmistujaiset ja kaksi vuotta KL:ssä bileet. Kemut menivät kaiken puolin mukavasti ja vieraat viihtyivät osin aamuun asti. Olin vähän aikaisemmin saanut lahjaksi pussillisen salmiakkia. Joku löysi sen pussin ja sitä sitten maisteltiin. Ihan kaikkia naamoja en saanut valokuvattua, mutta jotain sentään.

From Salmiakki

Kämppis Katalina oli ensimmäisenä paikalla. Karkki pysyi suussa juuri ja juuri tämän kuvan ottamisen ajan ennenkuin päätyi parvekkeelta alas.


Khalid (kollega) oli vähän kummissaan mausta, mutta sylkemään ei tarvinnut alkaa.


Mahen ei edes kokeillut...

...mutta Takuya melkein söi yhden ennen kuin oksennusreaktio alkoi.


Martinilla ei ollut isompia ongelmia, vaikka maku selvästi kummastuttaa.


Carey-Anne kummastelee hetken aikaa makua...

...mutta käytännössä heti maku osoittautuu varsin epämiellyttäväksi.


Lisää kuvia löytyy täältä.

Minusta ne ainakin oli ihan hyviä.

Saksa

From Deutchland-Suomi

Vajaan kuukauden Euroopan kiertue alkaa olemaan lopuillaan. Häät on vietetty, koulut lopetettu ja matka takaisin kohti Aasiaa on alkanut. Ensin vain tämä pitkän viikonlopun mittainen pysähdys Frankfurtissa. Päivät on mennyt ihan töitä tehdessä ja gradua viimeistellessä. Muu aika sitten Inan, Manuelin, Fredin tai Ramonan kanssa kikkailessa. Mukava maa. Mikähän sitä Seppo Rätyä sitten oikein jurppi. Suomesta olisi tulossa Malesiaan lisävahvistuksiakin vielä ennen kuun vaihdetta.

Kierrätystä

Ilmastonmuutos saapuu Malesiaan. Liekö täälläkin kyseessä Happy Feet-ilmiö vai mikä, mutta ainakin meidän taloyhtiössä ollaan edistyneitä. Tänne on nimittäin luoto "kierrätyskeskus". Vielä kyseessä on varsin vaatimaton laitos, mutta alku se on tämäkin. Kämppikset Katalina ja Flic olivat asiasta jo varsin innoissaan. Ei kestänyt kauaa, että keittiöön ilmestyi kaksi uutta jäteastiaa. Kiva ajatus, mutta olen ihan varma, että kaikki jätteet silti päätyvät samaan paikkaan.


Harrastin myös kolikoiden kierrätystä. Pari vuotta olen kerännyt taskunpohjalle jääneet kolikot ensin pöydälle, sitten lahjaksi saatuun kulhoon ja sitten vielä isompaan lahjaksi saatuun kulhoon. Viimein perjantaina vein parikiloisen pussin kolikoita pankkiin. Tilille ilmeistyi pitkälti toistasataa dollaria. Sillähän saa jo kahvit suomessa.

Kävi myös ilmi, että joudun maksamaan tuloveroa Malesiaan. No se ei ollut varsinainen yllätys, vaan se että joudun maksamaan sen koko vuodelta kahden päivän varoitusajalla. Firma ystävällisesti palkkasi verokonsultin tekemään laskelmat. Jännityksellä odottelin tuloksia, että riittääkö edes kuukauden palkka. Hyvin riitti. Veroprosentti koko vuodelta jäi jonnekin vajaan viiden seutuville.

Tosi-telkkari, osa 2

Tammikuussa oli puhetta tosi-telkkarista, jota kuvattiin toimistolla. Kyseinen pätkähän tuli ulos maaliskuun lopulla ja vihdoin löytänyt tiensä myös YouTubeen. Ohjelmassa haetaan maan parasta bisnesideaa ja tämän kaverin idea on yhdistää kiinalainen horoskooppi ja rekrytointi samaan webpalveluun. Tässä pätkässä hän kyselee webbibisneksessä mukana olevien yrittäjien mielipiteitä.

Graduongelma

Gradukin edistyy. Hitaasti. Nyt tosin alkaa jo näyttämään aika hyvältä. Sivujakin kertyy pikkuhiljaa, mutta välillä on vähän vaikea keskittyä. Kaikki muu kun on niin valtavan mielenkiintoista tällä hetkellä. No, jos se yhtään lohduttaa niin näyttää siltä, etten ole ainoa. (Ei se lohduta.)

Takaisin arkeen

Arkikin alkaa jo sujumaan, vaikka alkuviikko olikin vähän vaikea aikaeron vuoksi. Tom tuli Brisbanesta tänne pääsiäisen viettoon. Formulat jäivät nyt välistä ja lähinnä keskityttiin kaikkeen formuloiden ympärillä pyörivään oheistoimintaan ja kaverin tupareihin. Ei viitsitty lähteä istumaan ruuhkaan tuntikausiksi vaan katsottiin kisat mukavasti kotoa.

Torstaina keskellä yötä heräsin paukahdukseen ja kuulin, että ilmastointi napsahti pois päältä. En kuitenkaan siitä jaksanut välittää. Sähkökatkoja on aina välillä. Tällä kertaa sähköt eivät olleet tulleet takaisin edes aamulla. Perjantaina iltasella selvitin ongelmaa ja havaitsin, että aina kun kytken jaakaapin kiinni, kaikki releet napsahtavat pois päältä. Samalla myös tajusin, että ruuat olivat olleet kaapissa miltei vuorokauden lämpimässä. Kun aukaisin oven, haju oli mieleenpainuva. Soitin vuokraemännälle, joka onnistuikin järjestämään uuden jääkaapin täksi päiväksi. Luvatun toimituksen piti olla tunti sitten, mutta vielä ei ole mitään kuulunut.

Ja täällä taas

Ja takaisin Kuala Lumpurissa. Nyt lähinnä yritän väsyttää itesäni, jotta aikaerosta huolimatta pääsen aamulla töihin. Euroopassa vietetyn vajaan kuukauden jälkeen oli ihan mukava kun kostea helle iski naamaan lentokoneesta poistuessa, varsinkin kun kapteeni oli hetkeä aikaisemmin ilmoittanut, että lämpötila on 32 astetta. Jostain kumman syystä Lontoon 12 tuntui paljon kylmemmältä kuin Suomen +5. Jälleen vietin yön Lontoossa Anetan ja Tomekin luona. Tosin en ehtinyt heitä paljoa näkemään, koska Ryanairin lennot saapuvat kätevästi keskiyöllä, eikä Lontoon kokoisessa kaupungissa ihan hetkessä liikahdeta, jos metro ei kulje.

Malesiaan liittyen ensimmäisenä huomasin ruuhkan Kuala Lumpurin lähtevän koneen check-innissä. Siellä oli useampikin perhe pakkaamaassa ja uudelleen järjestelemässä kamojaan, jotta kaikki saadaan koneeseen. Toinen tuttu tunne oli turvatarkastuksissa. Aasialaiset kun tykkäävät matkustaa perhe- ja sukukunnittain. Jos yksi on tarkastuksessa muita hitaampi niin koko suku odottaa. Ja samalla suku aiheuttaa massiivisen jonon. Ihailtavaa perheuskollisuutta, mutta aiheuttaa suunnattomasti närää Eurooppalaisissa, jotka vain haluaisivat päästä tarkastuksista ohi mahdollisimman nopeasti. Standstedissa tarkastukset ovat naurettavan tarkat, mutta Heathrowssa turvatarkastukset ovat kai jo saavuttaneet jonkinlaisen ennätyksensä. Kenkiä läpivalaistaessa eräs tarkastaja totesi, että olen ensimmäinen matkustaja hänen vuoronsa aikana jolla ei ole yhtään reikää sukissaan.

Lento meni mukavasti. Ennen lähtöä sain vaihdettua itselleni paikan jossa jalkatilaa rittää, onnistuin nukkumaan useammankin tunnin ja siitä huolimatta ehdin katsomaan pari tuoretta leffaa, jotka olivat jääneet välistä. En tiedä miksi Malaysian Airlinesia aina niin parjataan. Minusta se ainakin on ihan hyvä.

Perillä ensimmäisenä huomiona oli helle, joka iski naamalle kun astuin ulos koneesta. Myöhemmin siihen sekoittui saunan kosteuden ja joiden kasvien tuoksi. Bangsarista iltapalaa hakiessa siihen vielä yhdistyi curryn haju. Kämppäkaverit ja pari tuttua olivat jo odottelemassa. Mikäs tänne on tullessa. Tuli huolestuttavan kotoisa tunne.