maanantaina, heinäkuuta 17, 2006

Veskikirppuna

Viikonloppu meni sitten ihan höpöksi. Perjantaina oli paikallisen kaverin synttärit libanonilaisessa raflassa (Kuva on sieltä) ja lauantaina kolmen hollantilaisen kaverin läksiäiset. Pilli on ansiokkasti dokumentoinut perjain puheenaiheen. Nämä tilaisuudet pitivät huolen, koko viikonloppuna ei sitten mitään sukellustuntia vaativampia suorituksia tehty.

Perjantaina (14.7) sain kuitenkin pankkiasioita hoidettua. Viimeinkin sain kortin ulos Osuuspankista ja uuden avainlukulistan. Tuon asian hoitamiseen tarvittiin yksin viimeviikolla yhdeksän puhelua, kuusi soittopyyntöä, joihin ei yhteenkään vastattu, sekä yksi faksi. Uskomaton sotku noinkin yksinkertaisen asian vuoksi. Kun pääsin ensimmäisen kerran kirjautumaan nettipankkiin, löysin sieltä 6.7 päivätyn viestin, kortin voisi hakea vaikka nimenomaan vaadin ja minulle luvattiin soittaa heti kun se on siellä noudettavissa. Tiistaina kun soitin ensimmäisen kerran, kukaan ei tiennyt että missä se kortti on. Perjantaina minulle kuitenkin kerrottiin, että tälläisissa tapauksissa asioista voi erikseen sopia luottokunnan kanssa, joka toimittaa kuriiripostina uuden kortin minne tahansa. Hirvittävän huono asiakaspalvelu. (Kokeilkaas muuten hakea tuota sanaparia googlella. Alkaa toimimaan. Jarkolle kiitos vinkistä.)

Jotta rahahuolet eivät olis olleet ohi niin Maybankin automaattikortti lopetti yhteistyön viikonlopun aikana. Sen uusimiseen ei kuitenkaan mennyt kuin 20 minuuttia.

Sukelluskurssin toiseksi viimeinen allastunti oli tänään. Opittiin muunmuassa toimimaan jos hengitysvehkeet hajoaa 15 metrissä tai maski tipahtaa pois kesken kaiken. Ylös pitäis päästä, mutta jos nouset 10 metriä vedessä ylöspäin, tuplaantuu ilmanpaine keuhkoissa, eikä keuhkot tahdo kestää sitä. Pitää siis muistaa puhaltaa ilmaa ulos. Sukeltelun jälkeen käytiin syömässä meren eläviä. Siitä lisää joku toinen kerta.

torstaina, heinäkuuta 13, 2006

Pankkiasioita ja sukeltelua

No mainitaan nyt vielä muista tapahtumista. Pankin suunnalta ei mitään uutta. Soitin sinne eilen. Kortti oli vihdoin tullut konttoriin. Asiakaspalvelija totesi lakonisesti, että tähän liittyy viesti jossa sanotaan, että minulle pitää soittaa heti kun kortti saapuu. Hän ei osannut asialle tehdä mitään, jotenka pyysi minua odottamaan jonkin asiaa paremmin tuntevan henkilön soittoa. Sitä ei ole kuulunut.

Uskomattoman huono asiakaspalvelu. Ja kun arvaan, että ongelmat eivät vielä tähän lopu. Tätä hommaa on kestänyt jo kolmeviikkoa, ja ainoa mitä on tapahtunut on se, että asiakaspalvelija huomasi, että asialla on kiire, mutta ei kuitenkaan tehnyt asialle mitään. Käsittämättömän huono asiakaspalvelu. (Anteeksi epälooginen linkitys. Yritän vain saada Googlen yhdistämään sanat "huono asiakaspalvelu" Osuuspankin webisivujen kanssa. Kiusa se on pienikin kiusa.)

Uimakoulussa oli tänään ohjelmassa lapsuudesta tuttua "perunoiden keittelyä" elikkäs kuplien puhaltamista veteen. Aikaisemmasta opitusta tämä poikkesi siinä, että tämä tehtiin syvässä vedessä ja tarkoituksena oli harjoitella miten toimia jos ensisijainen regulaattori (siis se mistä se ilma tulee suuhun) irtoaa syvyyksissä. Varakapplehan siinä on ihan käsillä, mutta se kun varattu lähinnä pulassa olevalle kaverille, eikä se muutenkaan ole yhtä hyvä.

Leffoista tuttu menetelmä, joissa sankari tarjoaa neidolle happea omasta regulaattoristaan ei ole suositeltava, koska syvällä ollessa ihmisillä on tapana panikoida eikä antaa regulaattoria takaisin. Toisaalta, leffojen sankareilta tuntuu puuttuvan se varaputki kokonaan. Kuva on hieman harhaanjohtava, sillä edelleen näitä harjoituksia tehtiin ihan vain altaassa.

Onko se lintu? Lentokone? Ei, se on P**ka

Käytiin Manuelin kanssa katsomassa uusin Teräsmies-raina. Luultavasti huonoin elokuva mitä olen koskaan leffassa käynyt katsomassa. Juonessa ei ollut mitään järkeä ja näyttelijät olivat kuin jotain puupökkelöitä. Tuskasta pyörittiin teatterin penkeillä ja suusta tais päästä parkaisu leffan lopussa kun teräsmies päästi viimeisen latteutensa. Karu loppu.

No eihän tälläiseltä pätkältä paljoa voi odottaakkaan, mutta esimerkiski X-Menit on tähän asti olleet ihan viihdyttäviä ja ainakin niissä on ollut edes silmän ruokaa. Tämä sensijaan oli tylsä, typerä ja pahimmillaan nolottava. Varokaa!

Seuraavaksi ohjelmassa on varmaankin Pirates of The Caribean.

maanantaina, heinäkuuta 10, 2006

Uimakoulu

 Tänään aloitin uuden harrastuksen. Tavoiteena olisi saada PADI Open Water Diver-lupa kahden viikon päästä Redangissa, jossa tuli jo käytyä lokakuussa.

Heti ekakerralla päästiin veteen. Kalat ja kilpikonnat jäivät näkemättä kun harjoittelu tapahtui ihan vain altaassa. Homma meni yllättävänkin kivuttomasti. Kivaa oli. Mukana ollella Malesialaisella oli vähän vaikeuksia totuttautua veteen. Sitä on useamminkin ihmetelty, että miksi paikalliset ovat niin vesikammoista porukkaa vaikka säät suosivat rantoja ympärivuoden ja joka paikka on täynnä uima-altaita.

Kurssin läpäisemiseksi tarvitaan ensin 10 tuntia allassukellusta ja kirjallinen koe. Kokeeseen annettin materiaaliksi noin tunnin mittainen DVD ja 250-sivuinen kirja. Lopuksi pitää käydä vielä ohjattuna neljä sukellusta avovesillä. Tuskin maltan odottaa sitä. Posted by Picasa

sunnuntaina, heinäkuuta 09, 2006

Vihertää

Puita kadullaSuomessa ollessani tätä kotikatua ja itseasissa koko taloyhtiötä on siistitty. Seiniä on maalailtu ja istutuksia on tullut enemmän. Kaupunki on jopa istuttanut joitan puita... kadulle, kuten kuvasta näkyy. Näitä näkee aina silloin tällöin. Yleensähän on tapana istuttaa puut katujen varsille. Jalkakäytävä on muutenkin niin kapea ja nyt nämä uudet istutukset tekevät kävelystä pujottelua. Tapa se on tämäkin. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan Suomeen asti leviä.

keskiviikkona, heinäkuuta 05, 2006

Väärä arvaus / Wrong Bet

World cup fever is only getting hotter in Malaysia. Football is ubquitous and avoiding WC phenomenon is impossible, however today Germans in the office were pretty quiet. It seems to be very Malaysian to support initially stronger team or England. Underdogs won't get much support even for sake of good sports. In World Cup, Brazil was the clear winner and for example Celcom has been openly supporting Brazil in it's marketing campaigns. But as usual Brazil can't always win.Potkupallo huuma senkuin vain kasvaa. Toimistossa saksalaiset olivat poikkeuksellisen vakavakasvoisia tänään. Joka paikka on täynnä isoja näyttöjä joista otteluita tai koosteita voi seurata.
Malesialaiseen tapaan kuuluu aina vain kannustaa ennakolta vahvempaa joukkuetta tai sitten Englantia. Voittajien tuomaa varmuutta käytetään sitten häpeilemättä hyväksi esimerkiksi mainoksissa. Aina ei kuitenkaan voi voittaa ja näin kävi myös maan kansallisen operaattorin isolle mainoskampanjalle, joka oli vahvasti rakennettu Brasilian menestyksen varaan.

maanantaina, heinäkuuta 03, 2006

Pankkiasioita

Sattuneesta syystä olen viimepäivinä joutunut hoitamaan pankkiasioita Osuuspankin kanssa. Nykyisen sähköisen tiedonvälityksen aikanahan sehän ei ole kummoinen homma. Senkun vain hoitaa asiat netissä ja käyttää luottokorttia. Mutta entäs kun niitä ei ole? Ja entäs sitten kun satut olemaan toisella mantereella? Asiat muuttuvatkin yllättävän hankaliksi.

Lähinnähän tässä kismittää se, että pankit mainostavat kansainvälisiä luottokortteja niin, että muuta ei tarvita kun reissuun lähtee. Periaatteessahan asia on näin, kunnes se kortti katoaa. Sen uusiminen ei olekaan niin helppo homma. Kun kortin ilmoittaa varastetuksi, lähtee uusi kortti automaagisesti tilaukseen mutta mitenkäs sen tänne saat. Pankki ei lähetä sitä ulkomaille. Tunnuslukulappunen menee postissa ties minne. Pelkästään uuden kortin painamiseen menee viikko, jonka päälle tulee vielä se aika minkä se on postissa jos ikinä edes löytää tiensä perille.

Valtakirja pitäisi jotenkin saada toimitettua pankkiin, mutta kun ei ole nettitunnuksia mikä olisi nopein tapa. Ne pitää uusia siis ensin, mutta siihenkin tarvitaan henkilökohtainen läsnäolo tai valtakirja. Asiat joutuu hoitamaan puhelimitse, mikä ei ole kovin halpaa lystiä varsinkin kun jatkuvasti joutuu kuuntelemaan jonotusmusiikkia. Minullahan on asiat vielä varsin hyvin. Pomo antoi försköttiä ja muutenkin asiat alkaa olemaan järjestyksessä, mutta olis sille luottokortille silti aina jotain käyttöä. Tuli vain mieleen, että jos rahat ja kortti olis kadonnut jossain oudossa maassa. Aika olis tullut pitkäksi jos joutuis kolmatta viikkoa odottelemaan, että saa edes ruokarahaa. Vakuutus ei auta kun siitäkin saa rahat takaisin vasta jälkikäteen.

Kaikkia näitä hankaluuksia perusteltiin turvallisuudella, mutta on uskomatonta, että pankeilla ei ole mitään järjestelmää tälläisten tilanteiden varalle. Jenkkipankista otettu luottokortti kuuleman toimitetaan Fedexillä 72 tunnin kuluessa kaikkialle maailmaan. Miksi Suomen pankeilla ei voi olla tuollaista järjestelmää? Kaipa se olisi liian hyvää asiakaspalvelua. Nähtävästi tähän voi varautua vain siten, että ottaa aina mukaan kaksi korttia. Toinen kortti on käytössä ja toisen voisi jemmata vaikka kotiin/hotelliin vähän käteisen kanssa. Vuodatus päättyy tähän.

lauantaina, heinäkuuta 01, 2006

Synttärit ja potkupalloa


Synttärit oli sitten torstaina. Kiitoksia kaikille muistaneille. Toimistossa oli valkosuklaakakkua ja illemmalla kaverit olivat vielä ostaneet ihan tavissuklaakakun. Molemmat vieläpä nimellä varustettuna, onnittelulaulun kera. Kaiken kaikkiaan oikein kiva päivä.

Päivittiäisissä jutusteluissa pääpuheenaihe on täällä, kuten varmaan kaikkialla muuallakin, jalkapallo. Taksikuskit aina muistaa kysyä, että tulenko mistää palloa pelaavasta maasta ja sitten vielä kysytään analyysi illan ottelusta. Olen aina veikannut, että Brasilia voittaa joten tähän asti olen pärjännyt aika hyvin. Itse olen jotain matseja satunnaisesti käynyt katsomassa, kun ne tulevat vähän huonoon aikaan. Saksa-Ruotsi matsissa kannatin avoimesti Ruotsia ihan vain Saksalaisia ärsyttääkseni. Eilinen Saksa-Argentiina matsin näin sekalaisen Saksalaisen porukan kanssa, joten en siinä sitten alkanut kovin Argentiinalaisten puolesta liputtamaan. Tunnelma oli aika jännittynyt täpötäydessä raflassa kun rankkarikisa alkoi, mutta sen jälkeen ilo oli ainakin Saksalaisilla ylimmillään. Apinat kiikkuivat raflan vieressä olevissa puissa ja räkättivät aina kun yleisö kohtahti.

Kuvia


Nyt on kuvia Flickerissä. Siellä on aika sekalainen kokoelma kuvia Suomesta Lontoon kautta tänne. Muun muassa synttäreiltä, Selman läksiäisistä ja oli kai siellä vielä jotain muutakin.