Hyvät pyhät

Deepavali oli lauantaina ja tänään on paaston viimeinen päivä. Tiistai ja keskiviikko on pyhiä. Kaupunki on aavemaisen tyhjä kun erityisesti intialaiset ja malaijit ovat lähteneet perheidensä luokse. Ja kun puolet viikosta on jo valmiiksi vapaana, niin monet ovat ottaneet sitten loputkin päivät vapaaksi. Kaupunkiin jääneet räjäyttelevät koko pimeän ajan raketteja ja muita pommeja niin paljon, ettei helposti uskois että ne kaikki laittomia. No minuunhan tämä vaikuttaa lähinnä vain siten, että melkein kaikki kaverit on jossain reissussa. Itse olen töissä pyhtätkin, mutta kyllä se minunkin aika matkustaa tulee. Ja taitaa tulla jo ensi viikolla. Ja sitä seuraavalla. Ja sitä seuraavalla vähän kanssa.

Viimeaikoina illat on menneet ihan Lostia seuratessa ja gradua puoliksi tietoisesti välttelemällä. Jospa sitä tänään tai huomenna jatkais taas. Lostissa olen jo toisen kauden puolessa välissä. Pitänee kohta alkaa etsimään jo kolmatta kautta. Jotta sunnuntai ei olis mennyt ihan löhöilyksi niin kaupunkiin jääneiden kanssa käytiin FRIMissä päivä kävelyllä. Sehän on tässä lähellä sijaitseva sademetsän tutkimusalue, jossa kävin jo viime vuonna.

From FRIM 06

Jotta reissu ei olisi liian helppo, autosta puhkesi rengas jo menomatkalla. Onneksi lähellä sattui olemaan kiinalaisten pitämä rengasliike, josta saatiin sitten uusi rengas tilalle. Kuvassa Fabien näyttää kykyjänsä renkaan vaihtajana. Ranskan Alppien asukkaana tämä kertoi, että heilläpäin vaihdetaan usein eri renkaat talveksi. Seuraavaksi ihmeteltiin kun auton kiihtyvyys on ollut koko päivän vähän heikko. Mitään muuta vikaa ei keksitty kuin kyydissä olevat kolme eurooppalaista, jotka kukin painavat ainakin kahden aasialaisen verran.

From FRIM 06

En ole ihan varma kenen idea oli ottaa leija metsään, mutta pakkohan sitä oli kokeilla kun vähän sattui tuulemaan.

From FRIM 06

Sademetsässä kun ollaan niin myös lehdet ovat hieman keskiverto rauduskoivua järeämpiä. Kuvassa on minun jalka, johon on jopa Suomesta vaikea löytää sopivia kenkiä.

From FRIM 06

Tauko paikalla. Eväänä paistettuja nuudeleita ja banaanikakkua.

From FRIM 06

Mitä merkillisin oksa keskellä polkua.

From FRIM 06

Alueella on myös leirintä alue. Ei vain millään onnistuttu keksimään, että mitenkä sinne pitäisi mennä. Ilmeisesti pitäisi käydä ostamassa polkupyörä, jotta sinne voisi mennä kaikki sääntöjen mukaan.

Gunung Mulu

Caves
Originally uploaded by hnix.

Toinen yö vietettiin pienessä kylässä Mirin ulkopuolella. Siellä pariskunta piti oikein viihtyisää TreeTops lodge nimistä majataloa pienessä kylässä.

Sieltä lähdettiin lentokentälle josta lennettiin noin 400km viidakkoon Gunung Mulu luonnonpuistoon, joka on kuuluisa luolistaan ja kivimuodostelmistaan. Alue sijaitsee entisellä pääkallon metsästäjien alueella, jonne myös järjestetään retkiä. Ilmeisesti metästys ei ole enää kovin aktiivista, mutta taloja koristellaan edelleen vanhoilla pääkalloilla. Valitettavasti kaksi päivää ei ollut tarpeeksi. Paikanpäällä kävi ilmi, että kaikki vähänkään jännitävämpi vaatii oppaan ja retkiä järjesteään vain tiettyinä aikoina, ja mielenkiintoisimmat retket kestivät useita päiviä. Jouduimme siis tyytymään pelkkiin simpleleihin perusluoliin. Tosin Selman ja jonkun aussipojan kanssa onnistuttiin eksyttämään opas. Olivat ehtineet jo aloittaa pienimuotoiset etsinnät luolassa kun käveltiin muina miehinä sieltä ulos. Eivät onneksi olleet vihaisia, lähinnä vain helpottuneita.

Pitänee käydä siellä uudemman kerran. Ainakin 8km patikointi luolassa kuulostaa mielenkiintoiselta. Ehkä tämä voisi korvata perinteisen ruskaretken. Kuvassa erään luolan kivimuodostelma, lisää kuvia täältä.

Sunnuntairetki

Ohjelmassa oli kämppäkaverin Tomin pomon isännöimä retki Forest Research Institute Malaysia:n läheiselle tukimusasemalle KL:n ulkopuolelle. Mukaan mahtuivat vielä Jarek puolasta ja Jana tsekistä. Aamulla lähdettiin junalla noin puoleen matkaan, jossa meitä odotti autokyyti tutkimusasemalle. Koska kaikilla oli jäänyt herätys myöhäiseksi ja aamupala välistä, matkalla haukattiin vähän varhaista lounasta. Tutkimusasemalla oli parin kilometrin mittaisia retkeilypolkuja sademetsään. Valitsimme suosituimman reitin, jonka varrella on puiden latvojen tasalle kiinnitetty riippusilta. Metsässä on kuuleman apinoita ja muita viidakon eläimiä, mutta emme nähneet yhtään. Jälleen päivä oli kuuma, eikä kiipeäminen mäkeä pitkin ollut kevyttä. Luonnollisesti matkaan otettiin aivan liian vähän vettä. Riippusilta oli vaijeriviritys, joka roikkui parhaimmillaan 30 metrin korkeudessa puiden latvojen tasalla. Välille oli rakenettu tasanteita puun latvoihin. Maisemat olivat hienot ja tarjosivat hieman eri perspektiivin metsään ja läheiseen maastoon. En katsonut alas.

Päivän samoilun jälkeen menimme isännän kotiin, jossa oli vuorossa suihku ja ensimmäinen ei-aasialainen ruoka miltei kuukauteen. Hyvin kelpasi kaikille. Juuri päästyämme perille alkoi sataa kaatamalla. Pieni pettymys kävi mielessä, kun tajusimme että menetimme mahdollisuuden nähdä todellinen sademetsä. Ruokailun jälkeen matka jatkui läheiseen ostariin katsomaan Maailmojen sotaa. Vihdoin kotiin päästyäni kävin vielä haukkaamassa pientä iltapalaa sunnuntaimarkkinoilla. Ruoka oli hyvää, vaikka en tiedä ihan tarkkaan mitä kaikkea suuhuni pistin.